Aluejaoston sivut|TyöhuoneAluevalmennuskeskus ESA

ESLA

Tehtävä

ESLA:n tehtävä alueellisena toimijaorganisaationa on huolehtia toimialueensa seurojen elinvoimaisuudesta liiton strategian mukaisesti huomioiden alueelliset erityispiirteet ja tarpeet. Tehtävää toteutetaan monin eri tavoin, mutta toiminnan kulmakivistä nostettakoon esiin seuraavia elementtejä:

Nuorisotoiminta

  • Avoimet katsastusleirit (Pajulahti)
  • Aluejoukkuetoiminta
    • Edustaminen aluejoukkueiden SM-turnauksessa
  • Aluevalmennuskeskus, ESA
  • Koululentopallo

Kilpailutoiminta (aikuiset ja juniorit)

  • Lentopallo, beach volley ja istumalentopallo
  • Erotuomaritoiminta
    • tuomarikoulutukset aikuisissa ja nuorissa

Harraste- ja terveysliikunta

  • Viikkari Biitsi
  • Viiking Line Cup
  • Pehmis-Lentis
  • Istumalentopallo

Koulutustoiminta

yhteistyössä liiton ja SLU-alueiden kanssa:

  • Seuratoimintakoulutus
  • Valmentaja- ja ohjaajakoulutus

Edellä mainittujen tehtävien ja toimintojen toteuttamisesta vastaavat kunkin vastuualueen vetäjät yhteistyössä muiden sektoreiden vetäjien kanssa sekä lisäksi:

  • aluekehittäjän
  • aluevalmentajat nuorisopäällikön johdolla, sekä
  • valmennuskeskuksen nuorten olympiavalmentajan kanssa
  • ESLU:n, P-HLU:n, KymLi:n ja TUL:n kanssa Hyvä Seura -toiminnan puitteissa

Toiminnallinen alue

Suomen Lentopalloliiton organisaatiomuutoksen myötä osa alueista jakautui maakuntaorganisaatiohin. Etelä-Suomen Lentopallon Alue ja Lounais-Suomen Alue päättivät jatkaa entiseen malliin alueorganisaationa.

Etelä-Suomen Lentopallon Alue (ESLA) toiminnallinen alue käsittää linjat Hanko-Miehikkälä ja Helsinki-Joutsa.

ESLA on sisäisesti jaettu neljään maakuntaan:

Pääkaupunkiseutu

tuki- ja työryhmä

 

Uusimaa

tuki-ja työryhmä

 

Päijät-Häme

maakunta

 

Kymenlaakso

tuki- ja työryhmä

  1. Helsinki
  2. Espoo
  3. Vantaa
  4. Kauniainen
  5. Järvenpää
 
  1. Kirkkonummi
  2. Hanko
  3. Tammisaari
  4. Karjaa
  5. Inkoo
  6. Lohja
  7. Karjalohja
  8. Sammatti
  9. Siuntio
  10. Karkkila
  11. Loppi
  12. Vihti
  13. Nummi-Pusula
  14. Tuusula
  15. Kerava
  16. Nurmijärvi
  17. Hyvinkää
  18. Riihimäki
  19. Mäntsälä
  20. Sipoo
  21. Myrskylä
  22. Hausjärvi
 
  1. Lahti
  2. Hollola
  3. Nastola
  4. Orimattila
  5. Kärkölä
  6. Koski
  7. Lammi
  8. Asikkala
  9. Padasjoki
  10. Kuhmoinen
  11. Sysmä
  12. Hartola
  13. Joutsa
  14. Pertunmaa
  15. Heinolan mlk
  16. Heinola
  17. Hausjärvi
  18. Janakkala
 
  1. Jaala
  2. Iitti
  3. Valkeala
  4. Kuusankoski
  5. Kouvola
  6. Elimäki
  7. Anjalankoski
  8. Pyhtää
  9. Kotka
  10. Hamina-Vehkalahti
  11. Virolahti
  12. Miehikkälä

Edellä mainituista maakunnaksi on virallisesti hakenut ja hyväksytty Päijät-Häme, jonka puheenjohtajana toimii Jukka Pohja (Salpis) ja sihteerinä Matti Kivimäki (Kimmo Volley). Käytännössä Päijät-Hämeen maakunta toimii tiiviissä yhteistyössä ESLA:n kanssa. Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa toimivat yhteisen tuki- ja työryhmän puitteissa. Käytännössä "maakunnallinen" toiminta tapahtuu tuki- ja työryhmissä.

ALUEPARLAMENTTI

Suomen Lentopalloliiton sääntöjen mukaan eri alueet (ja maakunnat) pitävät vuosittain alueensa jäsenseuroille alueparlamentin, jossa käsitellään SLeL:n säännöissä määritellyt asiat. Parlamentti järjestetään vuosittain marraskuussa.

Mikä tai mitä Etelän alueparlamentti oikein on?

Alueparlamentti on äänivaltaisten jäsenseurojen kokous, jossa Suomen Lentopalloliitto ry:n/ Etelä-Suomen alueen (Pääkaupunkiseutu, Uusimaa, Itä-Uusimaa, Päijät-Häme ja Kymenlaakso) jäsenseurat muodostavat luottamusmiesorganisaation (Etelä-Suomen Lentopallon Aluejaosto, ESLA), jonka tärkein tehtävä on huolehtia lajin (sis. lentopallon, beach volleyn ja niiden lajimuunnokset) sekä jäsenseurojen elinvoimaisuudesta ja kehitystyöstä toiminta-alueellaan.

Äänivaltaiset jäsenseurat voivat esittää henkilöä/henkilöitä aluejaostoon johtamaan ja kehittämään lentopallotoiminnan eri vastuualueita (esim. beach volley, kilpailutoiminta, erotuomaritoiminta, nuorisotoiminta (sis. aluejoukkuetoiminta), harraste- ja terveysliikunta, jne.). Jaosto voi yhteisellä päätöksellä rakentaa vastuualueillensa toiminta- ja alaryhmiä (asiantuntijaryhmä) edesauttaakseen toiminnan toteuttamista ja kehittämistä.

Millainen merkitys alueparlamentilla on seuramme toimintaan?

Alueparlamentti on tilaisuus, jossa jäsenseurat ja heidän edustajansa voivat (ja ehdottomasti tulisi) ilmaista mielipiteensä jaoston toiminnasta. Mielipiteen ilmaisuun voi toki käyttää mitä erilaisimpia kanavia, tyylejä ja ajankohtia, mutta alueparlamentti on ”se paikka”, missä on mahdollista vaikuttaa konkreettisesti. Alueparlamentissa puheenvuorojen käyttäminen sekä henkilövalinnat (esitetään uusia henkilöitä tehtäviin tai valitaan vanhat) ovat demokraattinen ja vaikuttavin tapa edistää toimintaa haluttuun suuntaan.

Alueparlamentissa:

  • Tyytyväisyys jaostoon toimintaan ilmaistaan valitsemalla erovuoroiset henkilöt tehtäväänsä uudelleen (luottamusmieskauden aikana annettu palaute on toiminnassa huomioitu ja toiminta on muuttunut haluttuun suuntaan).
  • Tyytymättömyys jaoston toimintaan voidaan ilmaista ja muutoksia jaoston toimintaan voidaan lähteä tavoittelemaan esittämällä uutta/uusia henkilöä erovuoroisten jäsenten tilalle (luottamusmieskauden aikana annetulla palautteella ei ole ollut vaikutusta toimintaan).

Osallistu ja vaikuta

Oli sinulla sitten hyviä tai huonoja kokemuksia ESLA:n toiminnasta, kerro se meille osallistumalla ja vaikuttamalla – kahvit lisukkeineen tarjotaan joka tapauksessa. Älä siis jätä väliin tilaisuutta ilmaista mielipidettäsi tai mahdollisuuttasi olla kehittämässä ESLA:n toimintaa ja lajia nimeltä Lentopallo.